Kataisen järjettömyys palvelee vasemmiston päämääriä
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) väittää, ettei yritystukien myöntäminen valtion taholta ole ideologinen kysymys. Politiikassa mukana olevilla ihmisillä on tapana ajatella hyvin kapeakatseisesti. Monissa asioissa pyritään välttelemään ideologisuutta ja peräänkuuluttamaan "pragmaattisuutta". Kaikki ihmisen valinnat kuitenkin perustuvat ajatuksiin ja moraaliseen oikeutukseen. Käytännöllisyys tarkoittaa eri keinojen vertailua ennalta valitun päämäärän suhteen. Kataisen kaltaisen kokoomusjohtajan epäloogisuus on kuitenkin kädenojennus vasemmistolle.
Valtion rooli suhteessa ihmisiin on kaikkien poliittisten ideologioiden avainkysymys. Kysymys siitä, pitäisikö valtion myöntää yritystukia vai antaa ihmisten pitää omat rahansa on ideologinen valinta komentotalouden ja markkinatalouden väliltä.
Katainen sanoi ilmeisesti ihan vakavissaan, etteivät yritystuet olisi keneltäkään pois. Jos valtio verottaa ihmisiä ojentaakseen tuet uudelleen, se on aina pois verotettavalta. Jos valtio harjoittaa ilmaista investointipankkitoimintaa veronmaksajien kustannuksella, se on pois sekä verotettavilta että vastuun kantavilta ammattisijoittajilta.
Rahan uudelleenjakaminen ei ole ratkaisu yrittäjyyden haasteisiin. Markkinataloudessa yrittäjien kuuluu hankkia tulonsa vastikkeellisesti asiakkailta, ei vastikkeettomasti valtiolta. Väittäessään, ettei tässä ole kyse ideologisista valinnoista Katainen on joko täysin pihalla tai hän valehtelee ja pitää ihmisiä pilkkanaan.
Suomessa kaikki poliittinen keskustelu tapahtuu kapeissa raameissa, jotka ovat seurausta konsensuksesta. Koska en haluaisi ensimmäiseksi epäillä Kataisen olevan nero vasemmistolainen soluttautuja, uskon hänen vain omaksuneen liian hyvin vasemmistovetoisen viitekehyksen. Tämän ajattelun mukaan valtion tehtävänä on puuttua vapaiden ihmisten taloudelliseen toimintaan verottamalla ja jakamalla tukia silloinkin kun markkinahäiriöitä ei tapahdu. Pikemminkin markkinahäiriöitä halutaan nähdä siellä, missä niitä oikeasti ei ole.
Nykyään ei enää keskustella päämääristä ja arvoista, vaan halutaan olla "pragmaattisia". Suomessa tärkeimpiä päämääriä näyttävät olevan milloin mitkäkin valtion asettamat tavoitteet työllisyydestä, yrittäjyydestä, tuloeroista jne. Pragmaattisuutta on se, että tarkoitus pyhittää keinot. Ihmisiä verotetaan ja rajoitetaan. Politiikassa ihmisten vapauden rajoittamista ei saisi useinkaan mieltää ideologisena kysymyksenä. Todellisuudessa oikeistolaisesta ja liberaalista yksilönvapaudesta on tullut pelkkä väline korkeammille kollektivistisille arvoille, joita kokoomuskaan ei uskalla arvioida.
Kataisen ajattelu olisi ymmärrettävää vasemmistolaiselta, mutta hän on sentään kokoomuksesta, vähiten markkinatalousvastaisesta puolueesta, jota on joskus luonnehdittu peräti oikealle kallellaan olevaksi ja liberaaliksi. Miten kokoomuslaiset hyväksyvät tällaisen arvojensa vastaisen toiminnan puolueensa johtajalta? Toisaalta, jos puolue = Katainen, niin silloin minun ja monen muun käsitykset kokoomuksesta edes jonkinlaisena valtiojohtoisuuden vastavoimana ovat vanhanaikaisia.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Katainen nyt vaan on varsinainen eurososialisti, minkäs teet...
Yrittää mm. saada puoluepolitiikkaan talousliberaalimpi vaihtoehto, jotta Kokoomuksella ei olisi varaa flirttailla sosialismin kanssa. Ks. http://www.kannattajakortti.fi/etusivu/
Kokoomuksesta on liberaalius ollut kaukana jo kauan.
Kokoomus on Etelärannan poliittinen osasto. Siihen nähden Kataisen lausunto on ihan linjassa puolueen muun toiminnan kanssa. Eri asia on, kuinka hyvin äänestäjät tuntevat kokoomuksen perimmäisen linjan. Ilmeisesti ei kovin hyvin.
Kokoomus on nykyään täysin hukassa linjassaan! "Kannatetaan" markkinataloutta, mutta samalla jaetaan miljarditukia ympäri eurooppaa ja laitetaan veronmaksajat maksamaan markkinapelureiden maksut!
Radiosta kuulin samaisen lausunnon ja piti hetken aikaa pyöritellä päätä epäuskossa. Nykypolitiikan puoluekentässsä jokaisen puolueen ajatusmaailmassa on jotain sellaista mikä tuntuu niin vastenmieliseltä, ettei äänestämistä halua edes harkita.
On aivan totta, että nykyään vasemmisto-oikeistojaottelu on turhaa, mikä ei ole näkynyt mitenkään positiivisesti hallituksen politiikassa.
Kataisen ymmärrys valtion tuloihin on jotakuinkin 3-vuotiaan tasolla. Jopa nelivuotias lapsikin ymmärtää, että ei se raha itsestään ja tyhjästä ilmesty sinne "seinään", josta sitä niin helposti saa vain kortteja sisään työntämällä.
Tai sitten Jykä on löytänyt kansalliseepoksessamme mainitun Seppo Ilmarisen takoman uskomattoman ihmekoneen Sammon, joka tekee rahaa ilman, että se on keneltäkään pois.
Ei ole kysymys ideologiasta vaan ihmeestä, jos tukiin saadaan rahat taikomalla tyhjästä, eikä verovaroilla kerätystä valtion budjetista.
Kaikki yritystuet, mukaan lukien maataloustuet sotivat vapaata markkinataloutta ja reilua kilpailua vastaan, joten ne kaikki pitäisi ajaa hallitusti alas.
Hyvä kirjoitus!
Vielä kun muistetaan, että nämä yritystuet on lainarahoja, jotka veronmaksajien on maksettava takaisin niin voi voi sentään!
Yleensä yritystuilla parhaassa tapauksessa tuetaan investointeja, jotka tehtäisiin muutenkin. Pahimmillaan tuet menevät kannattamattomien investointien tukemiseen.
Pertille tiedoksi, kaikki yritystuet ei ole vain lainoja (joita ei ehkä ikinä tarvii
maksaa takasin),vaan on myös suoria tukia mm. investointeihin. Tuen osuus
vaihtelee 15%:sta jopa 40%:iin.
Lisätietoa aiheesta löytyy täältä:
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KainuunELY/ Yritystoimintateknologiajainnovaatiot/Documents/ Yrityksen%20kehittämisavustus.pdf
Muuten olet aivan oikeassa kommentissasi.
No, lähtisitkö sä Thomas Kataisen kanssa keskustelemaan televisioon tästä asiasta, jos sut kutsuttais?
Mediatilaisuuksissa on vaarana, että tärkeässä asemassa olevat julkkikset pyrkivät sisällön kustannuksella miellyttämään yleisöä syvällisen ja korkealentoisen keskustelun sekä vähemmän puhuttujen totuuksien sijaan. Enemmänkin kiinnostaisi tietää, miten puoluejohdon sisällä kaiken hötön takaa oikeasti ajatellaan, vai ajatellaanko.
Katainen ajaa kapitalismia. Eli omaisuuden yksityistämistä hinnalla millä hyvällä, markkinoiden vapaudesta piittaamatta. Vasemmiston tavoite ei ole omaisuuden yksityistäminen.
Turhaan vänkäät..kaikki mikä ei näiden "oikeistolaisten" ole omasta mielestä heille etu ei ole oikeistolaista ideologiaa.
Ei kannata työntää käsiään tähän horkkauneen mihin nämä ovat tuudittautuneet..
Kataisen linjaus sai tääläkin veret kuohahtamaan. Onhan se sulaa pöljyyttä verottaa yritykset kipeiksi ja palkata verotetuilla rahoilla virkamiesarmeija suunnittelemaan rahojen takaisin jakaminen. Korkea tuloverokin iskee pahiten yrittäjien lompakkoon sillä ne nostavat yleistä palkkatasoa ja näin laskevat suomalaisten yrityksien kilpailukykyä merkittävästi.
Pahinta tässä kuitenkin se, että valtiovalta määrää voittajat. Sillä eihän yritystukia jaeta tasaisesti, vaan virkamiehien valitsemille aloille. Tämä on oppikirja esimerkki korporatismista.
Tässä kohtaa on hyvä siteerata Noam Chomskya, jolla on vakaa käsitys markkinoiden ja valtioiden pragamaattisesta historiallisesta pyhästä liitosta, jota ei edes monarkistinen Kansallinen Kokoomus ole selvästikään valmis kieltämään:
"I should say that when people talk about capitalism it's a bit of a joke. There's no such thing. No country, no business class, has ever been willing to subject itself to the free market, free market discipline. Free markets are for others. Like, the Third World is the Third World because they had free markets rammed down their throat. Meanwhile, the enlightened states, England, the United States, others, resorted to massive state intervention to protect private power, and still do. That's right up to the present. I mean, the Reagan administration for example was the most protectionist in post-war American history. Virtually the entire dynamic economy in the United States is based crucially on state initiative and intervention: computers, the internet, telecommunication, automation, pharmaceutical, you just name it. Run through it, and you find massive ripoffs of the public, meaning, a system in which under one guise or another the public pays the costs and takes the risks, and profit is privatized. That's very remote from a free market. Free market is like what India had to suffer for a couple hundred years, and most of the rest of the Third World."
Ei ole relevanttia lainata sellaista henkilöä yhteiskunta- ja taloustieteellisessä keskustelussa, joka ei ole osoittanut kompetenssiaan suhteessa historian nimiin, jotka ovat oikeasti tutkineet asioiden kausaalisuuksia.
Taussin vastakommentti kirvoittaa hymyn naamalle... :)
Eikö tämän mielipiteesi valossa ole vähän ironista, että odotat muiden kommentoivan sinua? No on sinulla jotain osaamista, kerta saat tuolla ideologiallasi myötäjuoksijoita tällä palstalla. Näköjään mikään ei yhdistä niin kuin yhteinen vihollinen.
Tarkoittaako Chomsky tuossa oikeasti "vapailla markkinoilla" vapaita markkinoita vai onko kyseessä ironiaa?
Intiassa EI ole ollut vapaita markkinoita viimeiset 200 vuotta. Siellähän sosialismi oli vallassa itsenäistymisestä aina vuoteen 1991 asti. Sen jälkeen kun on alettu pelaamaan vapailla markkinoilla on kehityskin ollut ihan eri näköistä.
On totta, että USAssa ja muualla hallinto sotkeentuu vapaiden markkinoiden toimintaan, mutta se juuri on johtamassa niitä umpikujaan. Esimerkkinä vaikka USA:n asuntokupla, joka oli pitkälti hallinnon aikaansaama.
" I should say that when people talk about capitalism it's a bit of a joke. There's no such thing. No country, no business class, has ever been willing to subject itself to the free market, free market discipline. "
Chomsky on tässä sitä mieltä, että vapaat markkinat ovat jo periaatteessa mahdottomuus koska mikään mainittu intressiryhmä ei sellaisia hyväksyisi.
Huomaamatta jää kuitenkin se, että kaikki markkinoiden säätely kilpailun rajoittamiseksi on valtion harjoittamaa. Nyt tietysti voidaan väittää, että valtio ja poliitikot ovat vain eri kilpailun rajoittamisesta hyötyvien eturyhmien sätkynukkeja -- ja samalla kieltää politiikan perimmäinen suvereenisuus suhteessa " markkinavoimiin" tai kapitalisteihin.
" Kapitalismi " ja kapitalistien pitäminen perimmäisinä vallankaättäjinä on kuitenkin vain salaliitto, koska juuri demokraattinen poliittinen vallankseskitys enemmistöille ja samalla enemmistöjen hallitsemalle valtiolle on antanut valtiolle oikeuden säädellä markkinoita
periaatteessa rajattomasti. Näin sillä seurauksella että politiikassa vahvimmat eturyhmät säätelevät valtion kautta markkinoita omaa toimintaansa ja monopolististen etuoikeuksien luomiseksi itselleen.
Eturyhmien vallan rajoittaminen vaatisi myös enemmistön poliittisen vallan rajoittamista sopimusvapauden ja itsenäisten paikallisyhteisöjen lisäämisen hyväksi. Tällaista enemmistöjen vallan rajoittamista Chomsky ei ilmeisesti kannata, koska olisi tietenkin hyvin epädemokraattista jos poliittiset enemmistöt ei saisi päättää periaatteessa jäännöksettä kaikesta ja myös globaalisti.
Sensijaan autoritaarisen vasemmiston ja reaalivasemmistön ratkaisu oletetun kapitalismin ongelmaan on poliittisten enemmistöjen ja samalla valtion vallan lisääminenn sekä uskoteltujen hallitsevien eliittien vallan rajoittaminen. Jos valta todella olisi tällaisilla pienillä eliiteillä niin silloin tämänkaltainen taloudellisen vallan rajoittaminen olisi mahdollista enemmistön valtaa lisäämällä.
Monet suuret enemmistöt kuten suuret työllisyystukiaisia lobaavat hyötyvät tai uskovat hyötyvänsä markkinoiden monopolistisesta säätelystä ja samalla valtion säätelyvallan lisäämisestä.
Ps. "The Anti Chomsky reader" on hyvää Chomskyn retorisen vuodatuspolitikoinnin kritiikkiä.
"http://en.wikipedia.org/wiki/The_Anti-Chomsky_Reader"
En ole lukenut tuota kyseistä opusta, mutta huomauttaisin pari seikkaa:
a) Chomsky ei ensinnäkään pidä USAa demokratiana, vaan polyarkiana. USAa ei ole koskaan tarkoitettu enemmistön hallittavaksi, sillä puhdas demokratia James Maddisonin mielestä ei ollut toimiva systeemi omaisuudensuojan kannalta ajateltuna. Maddisonin filosofiaan kuului, että valtion ensisijainen rooli on suojella rikasta vähemmistöä enemmistön vallalta:
"Landholders ought to have a share in the government, to support these invaluable interests, and to balance and check the other. They ought to be so constituted as to protect the minority of the opulent against the majority"
Siis Maddison on kuten tiedät pääsyyllinen USAn perustuslakiin.
b) Minä tunnen alkeellisesti Chomskyn ajattelua, mutta jopa minä tiedän että hän on anarkosyndikalisti. Hän ei ole innostunut valtiosta tai keskittyneestä vallasta ylipäätänsä. Hän pitää kapitalismia fasistisena talousjärjestelmänä, jonka puitteissa todellinen demokratia ei voi toteutua:
"Personally I'm in favor of democracy, which means that the central institutions in the society have to be under popular control. Now, under capitalism we can't have democracy by definition. Capitalism is a system in which the central institutions of society are in principle under autocratic control. Thus, a corporation or an industry is, if we were to think of it in political terms, fascist; that is, it has tight control at the top and strict obedience has to be established at every level -- there's a little bargaining, a little give and take, but the line of authority is perfectly straightforward. Just as I'm opposed to political fascism, I'm opposed to economic fascism. I think that until major institutions of society are under the popular control of participants and communities, it's pointless to talk about democracy"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkosyndikalismi
Olet tuhlannut kyllä aikaasi turhaan tuohon The Anti-Chomsky reader opukseen, jos se on täynnä noin alkeellisia virheväittämiä.
+Jos vähänkään on tutustunut Maddisonin ohella esimerkiksi John Locken ajatteluun, niin sama ajatus valtion väkivaltamonopolista yksityisomaisuuden turvaajana toistuu. Chomsky perustaa oletuksena niin sanottujen vapaan markkinatalouden toimimattomuudesta ilman valtiota historiallisiin tosiseikkoihin: kapitalistinen järjestelmä ei ole koskaan säilynyt ilman valtiota. Sen historiallinen kehityskulku on täysin sidoksissa vallan keskittymiseen moderneissa valtioissa.
"b) Minä tunnen alkeellisesti Chomskyn ajattelua, mutta jopa minä tiedän että hän on anarkosyndikalisti. Hän ei ole innostunut valtiosta tai keskittyneestä vallasta ylipäätänsä. Hän pitää kapitalismia fasistisena talousjärjestelmänä, jonka puitteissa todellinen demokratia ei voi toteutua:"
http://a6.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc7/407245_353157791371687_10...
Mielenkiintoinen kirjoitus ja hyviä havaintoja. Mutta järjettömyydelle löytyy tässä tapauksessa nopeasti hyvin looginen selitys.
Kannattaa kysyä, miksi tällainen paradoksien hallitus on olemassa. Jotta valtablokki välttyisi päästämästä ainoan EU-kriittisen puolueen valtaan.
Muttakun..
Raha on "vain" rahaa.
Ihminen on toiminnan keskipiste, ei raha.
Tajuaahan sen kaikki ettei ihmisiä voida tuhota tuhoamatta edellytyksiä markkinoille.
Just eilen tuli uusintana dokkari: Sisäpiirin homma, inside job, jossa valotetaan kohta kohdalta se miten vapauttamalla finanssimarkkinat aiheutettiin maailmanlaajuinen talouskatastrofi, josta ei vieläkään ole varmuutta mitä kaikkea kamalaa siitä seuraa.
Sääntely kun kuuluu oleellisesti ihmisten elämään.
Ei markkinoilla käydä kauppaa vain tavaroista. Markkinoilla on puolensa jos toiset kun toimijat ovat ihmisiä, miehiä, naisia, lapsia, äitejä, isiä, mummoja, vaareja, sukulaisia, ystäviä, tuttavia, työtovereita, ihmisiä joilla on omat mielipiteet, omat arvot, omat asenteet..
Markkinoilla käydään myös mielikuvamarkkinoita, poliittisia markkinoita, henkisiä markkinoita..
Ne tavarat on joskus vain kuin jäävuoren huippu.
Pelkkä talous ilman ihmisitä on mahdottomuus. Niin se vaan on. Markkinoiden tärkein vaikutin on ihminen ja ihmisten väliset sosiaaliset verkostot.
Ilman valtiota kaupankäynti olis mahdotonta. Demokrataiassa infa kuuluu kaikille ja mitään järkeä ei ole siinä että infraa, myös siihen kuuluvia yrityksiä, niiden rahavirtoja ei jollakin lailla säädellä. Yritystuki on välillistä rahansiirtoa muillekkin kuin omistajille. Niillä myös työllistetään ja siitä saatuja palkkoja päätyy kulutukseen ja kiertoon..
Rahan funtiohan on olla liikkeessä.
Siitä tietenkin riittää puhumista onko markkinat oikeudenmukaiset.
Mutta ihminen on markkinoiden keskiössä toimijana, ei tavara ja rahat pelkästään.
" ,,,Sisäpiirin homma, inside job, jossa valotetaan kohta kohdalta se miten vapauttamalla finanssimarkkinat aiheutettiin maailmanlaajuinen talouskatastrofi, josta ei vieläkään ole varmuutta mitä kaikkea kamalaa siitä seuraa. "
Voisiko huolimatta tästä varsin laajalle levinneestä slaliittoteoriasta..
esittää edes varovaisen oletuksen siitä, että pörssilasku oli seurausta keskuspankin harrastamasta liian löysöstä rahapolitiikasta ja sen luomasta keintotekoisen alhaisesta reaalikorosta ?
Tämä liian alhainen reaalikorko johti vuorostaal epärealistisiin esim. kiinteistö investointien tuotto odostuksiin ja samalla osaltaain liian leväperäiseen lainanantoon liian vähäisillä vakuuksilla.
zz.http://www.youtube.com/watch?v=Oeu7I7CHPR4
Laitoin zz linkin eteen koska en tiedä voiko tänne laittaa suoria linkkejä.
Oikeistolaisuudella on varsin vähän tekemistä talousliberalismin kanssa ja Kokoomuksella vielä vähemmän. Pohjimmiltaan se on varsin samanlainen eturyhmäpuolue kuin muutkin vanhat kolme suurta ja osaltaan kaikki puolueet. Hassua jos tämä tulee jollekulle yllätyksenä.
Onneks meillä on sekataloussysteemi eikä jotain mielenterveysongelmaisten ideologiaa, jonka opit ammenneettais oppikirjoista suoraan.
Kataisen hallituksen antaessa eduskunnalle ilmoituksen vuoden 2012 politiikasta Kataisen aloitus- ja lopetuspuhe olivat epäuskottavaa ja luotaantyöntävää sanahelinää. Puheesta pitää kirjoittaa "syväanalyysi" ja parodia (kunhan ehtii).
Kataisen ja Urpilaisen logiikka ja toimet ovat sellaista mistä ennen olisi epäilty Terijoen hallitustaustaisuutta
Varuskuntien alasajo rajattoman maahanmuuton ja kehitysavun leikkaamisen sijaan ei palvele ekologisesti, eikä turvallisuuspoliittisesti isänmaatamme
Kansakuntamme aluesaantojen palautuksen pelko kajastaa näiden sotasyyllisyyksien torjunnan takana
UKK oli vikoineenkin kokonaisen Suomen asialla. Sen jälkeeno on ollut vain Moskovan orjaleirin vouteja
Siksi olemme jääneet jälkeen Puolasta ja muista Baltian maista turvallisuusvajeen ollessa osamme
Olavi Lehto kansakunnallinen terminaattori
Thomas, sotkit taas markkinatalouden ja kapitalismin.
Markkinatalous perustuu kotimarkkinoiden kysyntään eli juuri sinun tuloihisi.
Kapitalismi puolestaan perustuu pääoman omistajien hallussa olevaan varallisuuteen.
Markkinatalous ja kapitalismi ovat siis toistensa vastakohtia.
Jos halutaan optimoida markkinatalous niin, meidän pitää maksimoidan kansalaisten mediaanitulot. Käytännössä tämä onnistuu helpoiten kansalaispalkalla, joskin muitakin keinoja on toteuttaa tämä, ja esimerkiksi Tanskassa ollaan onnistuttu varsin mainiosti. Luultavasti progressiivinen verotus, joka verottaa myös pääomatuloja samalla tavalla, olisi riittävä. (suomessa ei ole progressiivinen verotus, jos sitä mietit)
Jos halutaan optimoida kapitalismi, niin se onnistuu yritystuilla ja maataloustuilla. Samoin se onnistuu korkealla työn verotuksella ja erityisesti työeläkemaksuilla (21,5 prosentin tilastoissa näkymätön _tasavero_ kaikille työntekijöille, mutta ei yhdellekään pääomatulojen saajille!) ja eläkerahastoilla. Ja tietenkin matalalla pääomatulojen _tasaverolla_. Nykyisen hallituksen kädenojennus tehdä pääomatuloveroista »progressiivinen», oli kenties röyhkeintä retorista valehtelua mitä voidaan esittää!
Kirjoittelin blogissani tarkemmin tuosta ongelmasta mitä tarkoitta markkinoiden kysyntä ja mitä tarkottaa tarjonta.
Keskiluokan ostovoiman vai tuloerojen kasvu? Kysyntä ja tarjonta markkinoilla
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97952-keskiluokan-ostovoim...
Mistä ihmeestä revit markkinatalouden määritelmäsi? Markkinatalous on rajoja ylittävä järjestelmä, jossa yksityiset ihmiset tekevät kulutus- ja tuotantopäätöksiä ilman valtion komentelua. Kapitalismi on marxilaista retoriikkaa, joka viittaa yksityiseen pääoman omistamiseen. Nykyään kapitalismilla tarkoitetaan usein taloustieteessä vastakohtaa valtio-omistajuudelle. Markkinatalous ja kapitalismi pikemminkin täydentävät toisiaan kuin olisivat toistensa vastakohtia. Markkinatalous ei ole mikään suure, jota voisi ylipäätään maksimoida. Se on vain toimijoiden vapautta, jota on mahdollista rajoittaa lukemattomilla laadullisilla keinoilla. Eri ihmiset suhtautuvat eri tavoin eri rajoituksiin.
Markkinatalous perustuu sen toimijoiden ostovoimaan eli kysyntään. Tämä on helppo optimoida. Sen voi optimoida tekemällä suunnilleen kaiken päinvastoin kuin mitä Katainen neuvoo tekemään.
Luultavasti juuri sen takia, ettei ihmiset, kuten et sinäkään näemmä, osaa oikein erottaa kysyntää ja tarjontaa toisistaan, niin sitten tehdään ihan hassua talouspolitiikkaa.
Kysyntää on siis se että sinä ostat iPadin. Tarjontaa on puolestaan se että 14-vuotias kiinalaistyttö kokoaa iPadin. Näillä on kovin merkittävä teoreettinen ero, jota ei kuitenkaan yleensä huomioida.
Tarjonta, eli tuotanto tai investoinnit, voi olla yhtä hyvin sosialistista kuin kapitalistista. Se ei sinällään muuta markkinoiden toimintaa. Sosialistisessa tuotannossa, tosin vapaa markkinatalous on vaikea toteuttaa, mutta toisaalta ihan yhtä vaikeaa sen laissez-faire kapitalismissakin, koska Rockefeller estää kysynnän määrän optimoimisen viemällä merkittävän siivun kansakunnan varallisuudesta itselleen.
Tämä on erityisen tärkeää erotella nyt huonoina aikoina, koska eräiden poliittisten tahojen mielestä pitää leikata julkisia menoja, vaikkei tajuta sitä, että julkinen sektori on erittäin merkittävä tekijä kysynnän ylläpitäjänä. Eli väärin kohdistetut leikkaukset voivat vaurioittaa kysyntää, jolloin lamasta tulee entisestäänkin syvempi.
Tästä syystä mm. tämä on aivan älyttömän tärkeä aihe ymmärtää.
Mitkä taloustieteelliset auktoriteetit puolustavat näkemyksiäsi käsitteistä ja niistä johdetusta logiikasta? Kapitalismi ja markkinatalous ovat toki kaksi eri asiaa sinällään, että kapitalismi on yksityisomistusta ja markkinatalous vain vaihdantaan liittyvää, mutta kun tarkastellaan käytännössä näiden yhdistelmiä, niin markkinatalous kärsii silloin kun valtio puuttuu vapaaseen vaihdantaa. Se, että yksityisomistaja omistaa enemmän kuin joku muu yksityinen omistaja, ei ole ristiriidassa markkinatalouden kanssa. Sinulla on joku mystinen käsitys objektiivisesta optimista, jossa omaisuus olisi jakautunut tasaisesti. Taloustiede ei kuitenkaan ota kantaa tällaisiin absoluutteihin tehokkuuksiin, koska jos olet perehtynyt taloustieteen metodologiaan, taloudessa on kyse pohjimmiltaan subjektiivisesta arvosta ja spontaanista järjestyksestä.
No, kenties olen oppinut ajattelemaan ihan omilla aivoillani ja soveltamaan omia kokemuksiani seikkaillessani maailmassa. On siis yhdentekevää kuka on ajatellut mitänkin, koska pääoma ja markkinatalous ovat yksiselitteisiä käsityksiä. Pääoma on pääomaa ja markkinatalous perustuu hintojen markkinaehtoiseen määräytymiseen. Kapitalismi on puolestaan talousjärjestelmä, joka perustuu yksityisomistukseen. Kapitalismi puhuu siis omistamisesta kun markkinatalous puhuu hintojen määräytymisestä.
Marxin, Keynesin, Friedmanin ja Krugmanin käsitykset ovat toisiensa suhteen niin pahasti ristiriitaisia, että tämä jättää melkoisen paljon vapauksia soveltaa. Kuka siis sinun mielestäni heistä on väärässä vai ovatko kaikki?
Esimerkiksi hyvä metodi on tuijottaa erinäisiä käppyröitä ginikertoimista, tuottavuuden kasvusta, mediaanipalkkojen kehityksestä jne. jne. eli näitä asioita voi pohtia ja kehittää itsekin. Se siten paljon hauskempaa. Esimerkiksi hyvä keino on vertailla eri maiden taloudesta ja hyvinvoinnista kertovia lukuja. Ne ei yleensä valehtele.
Mutta jos haluat lukemista, niin Martin Fordin kirja The Lights in the Tunnel on varsin sivistävää luettavaa. Siinä otetaan hieman perspektiiviä siihen millaisten lainalaisuuksien mukaan kansantalous toimii 2030-luvulla. http://www.thelightsinthetunnel.com/
Samoin Nassim Talebin ja miksei Robert Frankinkin kirjat, nyt jos muutamia pitää erikseen mainita.
"On siis yhdentekevää kuka on ajatellut mitänkin, koska pääoma ja markkinatalous ovat yksiselitteisiä käsityksiä. Pääoma on pääomaa ja markkinatalous perustuu hintojen markkinaehtoiseen määräytymiseen."
Olipa tyhjentävästi sivuutettu kaikki pääoman luonteeseen liittyvät keskustelut taloustieteen historiassa, puhumattakaan omistusoikeuden ja markkinoiden suhteesta, josta on olemassa lukematon määrä kirjallisuutta. Tietysti yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että kapitalismi on yksityisomistajuutta ja markkinatalous markkinaehtoisuutta, mutta käytännössä asiat eivät ole niin mustavalkoisen erillään. Lisäksi historiallisissa keskusteluissa termejä on käytetty omalla tavallaan niin, ettei pelkän termin pohjalta ole syytä lähteä mesoamaan ylimielisesti. Kirjoitin joskus 17-vuotiaana hauskan ajatusleikin sosialistisesta markkinataloudesta ja kapitalistisesta komentotaloudesta luettuani jostain taloustieteen kirjasta samat yksinkertaistetut määritelmät, joita parhaillaan huudatat. Katsohan http://thomastaussi.blogspot.com/2009/06/tietoisku-teoriaa-talousjarjest...
Otetaan nyt esimerkiksi yksityisomistuksen merkitys markkinataloudelle. Jos valtio omistaa kaiken, millään ei ole hintoja, koska ihmiset vaihtavat omaisuutta periaatteella itselleen vähemmän tärkeä asia pois ja arvokkaampi tilalle. Arvo on subjektiivista. Normaalisti sosialismilla tarkoitetaan kapitalistisen yksityisomistuksen vastakohtaa, jossa valtio omistaa tuotantopääoman. Toisaalta mikään tiede ei voi absoluuttisesti vetää rajoja tuotantopääoman ja kulutushyödykkeen välille. Jollekin kulutushyödyke voi olla toiselle tuotantopääomaa. Täydellisessä sosialismissa kaikki olisi valtion tai kollektiivin yhteistä omaisuutta, joka olisi yhteismaan ongelma. Jotta tämä ongelma saataisiin minimoitua, tulisi käyttöoikeudet rajata, mikä taas tarkoittaisi auktoriteetin laatimaa suunnitelmaa.
Thomas, ehkä sinulla on vielä vikana, ettet osaa tarkastella asioita kuin teoreettisesta vinkkelistä. Olisi kuitenkin parempi tarkastella asioita käytännöllisestä näkökulmasta.
Esimerkiksi mitä mieltä olet siitä onko Tanska enemmän markkinatalousvetoinen kuin Yhdysvallat?
Entä onko Tanska sosialistisempi kuin Yhdysvallat?
Entä onko Tanska kapitalistisempi kuin Yhdysvallat?
Nämä käytäntöön ja vuoteen 2012 sidotut kysymykset ovat siitä kiinnostavia, että niihin et löydä mistään kirjasta valmiiksi pureskeltuja vastauksia, vaan sinun pitäisi ne itse osata ratkaista.
Myönnän varsin hyvin että käytän termiä markkintalous kenties osittain väärin, tai sitä on muissa yhteyksissä käytetty laveasti. Toisaalta en tiedä sille parempaakaan termiä, koska taloustieteissä ei juuri koskaan tarkastella kysyntää ja tarjontaa mitä ne oikeasti tarkoittavat vuonna 2012. Eli haluan juurikin nostaa esille sen mitä kysyntä ja tarjonta todella tarkoittavat ja mahdollisesti korostaa sitä, että kenties klassinen taloustiede on liian mustavalkoista tässä asiassa, kun ajattelee, että kysyntä ja tarjonta kulkisi aina käsikädessä.
Mutta nämä asiat on helppo määritellä sen valossa, että kuinka monta prosenttia firman liikevaihdosta menee pääomakuluihin ja kuinka monta prosenttia menee palkkoihin ja veroihin.
Nämä suureet eivät ole mitenkään vakioitu yritysten ja aikakausien välillä, ja ne voidaan yksiselitteisesti mitata. Kansantaloudelle näiden suhteiden muutoksella on kuitenkin aivan valtava merkitys.
Kun kerran tiedät asian niin hyvin, niin voisitko selventää hieman, sitä mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä on, jos yritysten pääomakulujen osuus kasvaa suhteessa veroihin ja palkkakuluihin? Entä minkälaisen trendin näkisit tässä, eli näkisitkö, että tämä suhde tulisi muuttumaan tulevaisuudessa mihin suuntaan?
Olisin kiitollinen, jos näistä jaksaisit hieman selittää, koska itse tosiaankin olen en missään tapauksessa ole taloustieteilijä tai siitä erityisen paljon edes kiinnostunut kuin yleissivistyksen pohjalta. En siis väitä toimivani tässä asiassa erityisenä auktoriteettina, mutta minulla on paha tapa oppia kokoajan uutta ja muutan tuuliviirin tavoin tämän takia käsityksiäni. Joten siksi arvostaisin, jos viitsisit selvittää mihin suuntaan näkisit yhteiskunnan kehittyvän tämän pääomakulujen ja palkkakulujen suhteen osalta.
Kapitalismista voidaan puhua talousjärjestelmänä, mutta tällöin olisi puhuttava vain laajan valtiollisen omistuksen puuttumisesta kapitalismissa.
Sekataloudesta puhuttaessa ero kapitalismi salaliittoteoriaan tulee paremmin selväksi.
Markkinatalous on periaatteessa taloutta jota sädellään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tämäkin käsite on usein väärinkäytetty koska kaikkea paitsi laajaa valtion omistukseeen perustuvaa taloutta kutsutaan yleisesti markkinataloudeksi.
Kuitenkin markkinatalous on parempi termi kuin kapitalismi.
Sopimustaloudella taas voidaan tarkoittaa yhteiksuntaa jossa asioista ylipäätään sovitaan mahdollisimman vapaaehtoisesti.
"Thomas, ehkä sinulla on vielä vikana, ettet osaa tarkastella asioita kuin teoreettisesta vinkkelistä. Olisi kuitenkin parempi tarkastella asioita käytännöllisestä näkökulmasta."
Teoria antaa työkalut tarkastella käytäntöä. Ne eivät ole mitenkään irrallaan. Enemmän ja vähemmän realistiset teoriat ovat sitten asia erikseen.
"Esimerkiksi mitä mieltä olet siitä onko Tanska enemmän markkinatalousvetoinen kuin Yhdysvallat?
Entä onko Tanska sosialistisempi kuin Yhdysvallat?
Entä onko Tanska kapitalistisempi kuin Yhdysvallat?
Nämä käytäntöön ja vuoteen 2012 sidotut kysymykset ovat siitä kiinnostavia, että niihin et löydä mistään kirjasta valmiiksi pureskeltuja vastauksia, vaan sinun pitäisi ne itse osata ratkaista."
Tässäkin tapauksessa on hyvä hallita teoriaa. Kuten aikaisemmin sanoin, markkinatalous ei ole mikään suure. Se on yksi yhteiskunnallinen talousmalli, joka koetaan päinvastaiseksi suunnitelmataloudelle. Suunnitelmataloudessa valtio laatii tuotantopäätökset ja säännöstelee kulutettavia tuotteita ihmisille. Äärimmäinen suunnitelmatalous olisi sitä, että ihminen olisi täydellisesti pelinappula, jolle olisi valmiiksi suunniteltu funktio osana suurempaa koneistoa. Päinvastainen malli on vapaa markkinatalous, jossa valtio ei puutu talouden toimintaan. Käytännössä kaikki valtiot ovat jossain näiden välissä melko kaukana täydellisistä ääripäistä.
Tärkeä huomio on se, että kun kyse on vapauksista / sääntelystä, ne eivät ole yhteismitallisia. Ei ole käytännössä mahdollista tehdä objektiivisia vertailulukuja taloudellisesta vapaudesta. Olisiko 100% säännelty talous sellainen, jossa ihmisellä ei ole mitään valtaa omaan elämäänsä? Kuinka monta prosenttia talouden vapaus vähenee, jos valtio asettaa minimipalkan? Eri toimijat kokevat nämä eri tavalla. Ei siis ole mahdollista mitata tieteellisesti kokonaisvaltaisia vertailulukuja eri maiden kapitalistisuudesta tai markkinoiden vapaudesta. Monet taloudellista vapautta mittaavat indeksit perustuvat fiilispohjalta keksittyihin painoarvoihin. Voimme tietysti vertailla objektiivisesti eri maiden vapautta tietyn kiinteän lakipykälän suhteen, mutta sekään ei ota huomioon säännön kiertämisen absoluuttista helppoutta/vaikeutta.
En koe kuuluvani klassisen taloustieteen edustajistoon, sillä korostan liikaa modernille taloustieteelle tyypillistä subjektivismia. Pidän myös lähtökohtaisena tilana kysynnän ja tarjonnan jatkuvaa epätasapainoa ja toimijoiden rajattua tietämystä olosuhteista.
"Mutta nämä asiat on helppo määritellä sen valossa, että kuinka monta prosenttia firman liikevaihdosta menee pääomakuluihin ja kuinka monta prosenttia menee palkkoihin ja veroihin.
Nämä suureet eivät ole mitenkään vakioitu yritysten ja aikakausien välillä, ja ne voidaan yksiselitteisesti mitata. Kansantaloudelle näiden suhteiden muutoksella on kuitenkin aivan valtava merkitys."
Kyse oli nyt siitä, että kapitalismi tarkoittaa yksityisen toimijan taloudellista vapautta, omistusoikeutta. Se on riippumaton siitä, kuinka pääomavaltaisia yritykset ovat. Pääomavaltaisuus ja kapitalismi ovat hieman eri asiaa. Voisihan sosialistinenkin yhteiskunta olla hyvin pääomavaltainen - ainakin jonkin aikaa.
"Kun kerran tiedät asian niin hyvin, niin voisitko selventää hieman, sitä mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia sillä on, jos yritysten pääomakulujen osuus kasvaa suhteessa veroihin ja palkkakuluihin? Entä minkälaisen trendin näkisit tässä, eli näkisitkö, että tämä suhde tulisi muuttumaan tulevaisuudessa mihin suuntaan?"
En valitettavasti ole tutkija, enkä ole tutkinut kysymiäsi tilastoja. Jos trendejä haluaa arvuutella, niin tilastokeskuksen sivuista olisi varmaan apua.
Tiedän vain yleisestä historian kulusta ja taloustieteestä, että investoinnit pääomaan vaikuttavat tuotantoketjun pidentymiseen, millä on taloutta tehostava vaikutus. Pääoman osuuden kasvaminen on yksi talouskasvun lähteistä. Yleisesti kaikki investoinnit erilaiseen pääomaan ja kehitystyöhön ovat olleet koko ihmiskunnan elintason moninkertaistumisen kannalta elintärkeitä. Siihen nähden säästäminen on usein ymmärretty väärin. Ylimääräinen raha ei suinkaan jää käyttämättä, vaan rikkaimpienkin ihmisten säästöt päätyvät käytännössä sidotuiksi työntekijöiden käyttämään materiaaliseen ja immateriaaliseen pääomaan, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Näiden aliarvostettujen investointien ansiosta kuluttajat ovat päässeet nauttimaan alhaisemmista hinnoista.
Selvensikö?
Kiitos vastauksesta. Nyt tiedän suunnilleen missä mennään. Ja voi sitten kenties yrittää rakentavaa dialogia. Saatan tietää mistä tässä on kyse, mutta en tiedä osaanko sitä ilmaista.
»Pääomavaltaisuus ja kapitalismi ovat hieman eri asiaa.»
Tässä on sitten ainakin erimielisyytemme ydin, koska minulle pääomavaltaisuus on täsmälleen sama asia kuin kapitalismi. Esimerkiksi Googlen kohdalla toteutuu ideaalinen kapitalismi, koska 98 prosenttia sen liikevaihdosta on pääomakuluja ja liikevoittoa, kun taas palkkakulut muodostaa vain 2 prosenttia.
Tämä on minusta kapitalismia ideaalisessa tilanteessa.
Päinvastainen tilanne olisi, jos yritysten liikevaihdosta 50 prosenttia menisi palkkakuluihin. Ja 50 prosenttia pääomakuluihin, jolloin voitaisiin sanoa, että kyse on ideaalisesta markkintaloudesta, joka optimoi kuluttajien eli palkkatyöläisten ostovoiman.
Jos yhteiskunnan kaikki yritykset toimisivat kuin Google, niin 98 prosenttia eläisi köyhyydessä ja hyväntekeväisyyden varassa, kun taas 2 prosenttia väestöstä omistaisi kaiken. Toki tätä ennen markkinatalous olisi jo aika päiviä sitten romahtanut kysynnän puutteeseen.
Nähdäkseni et siis mieti ollenkaan tätä tematiikkaa, eli mitä tapahtuu yhteiskunnalle, jos 99,9 prosenttia yhteiskunnan varallisuudsta olisi sidottuna pääomaan ja vain 0,1 prosenttia olisi kuluttajien ostovoimana? Nykyään Suomessa rikkain prosentti omistaa noin seitsemän prosenttia varallisuudesta, mutta Yhdysvalloissa rikkain prosentti omistaa jo liki 40 prosenttia.
Nämä erot eivät missään tapauksessa ole sellaisia asioita, jotka voidaan ohittaa vain apriorisella olankohautuksella ja varsinkaan, en halua mitenkään halventaa osaamistasi, mutta sen verran olen perehtynyt Misesin ajatuksiin (lukenut Human Actionin puoleen väliin saakka), että Mises ei anna mitään eväitä tämän kysymyksen pohtimiseen, koska päinvastoin pitää näitä asioita irrelevantteina. Koska niissä pitäisi ottaa kantaa juurikin siihen itävaltalaisten kammoksumaan talouden lukujen mittaamiseen.
Toinen asia on tietenkin, ettei silloin kultaisella 60-luvulla, jolloin Yhdysvalloissa elettiin huikeaa ja maailmanhistorian tasa-arvoisinta talouskasvua osattu edes ennakoida sitä nykypäivän tilannetta, jossa tuottavuus kasvaa kohisten, mutta keskiluokan ostovoima matalampi kuin 70-luvulla.
Nykyään siis Yhdysvalloissa tuottavuuden kasvu ei enää lisää keskiluokan ostovoimaa. Tämä johtuu paitsi tietenkin automaatiosta ja tuotannon ulkoistamisesta halpatuotantomaihin, mutta erityisesti tämä johtuu siitä, ettei uskalleta verottaa suuryhtiöitä, joiden työllistävä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus menee aina vain vähäisemmäksi ja vähäisemmäksi suhteessa niiden pääoman imemiin resursseihin.
Minusta tämä itävaltalaisten laskemisen kammoksuminen on vähän hassua, koska kaikkein tärkein talouden luku on paljonko juuri sinä saat palkkatuloja käteen. Tämä voidaan hyvin laskea. Tämän vuoksi hieman pahoittelen, ettet käsittele asioita käytännön tasolla, vaan tavallaan vetäydyt omaan teoreettiseen norsunluutorniisi a priori -ajatustesi kanssa, mutta et anna riittävästi ajatusta sille mitä esimerkiksi tämä käppyrä kertoo taloudesta: http://goo.gl/UZYa1
Tämä ajatus on muuten Degrowth ideologian ytimessä, mutta he vain eivät ymmärrä sitä, koska taloustieteistä tosiaankin puuttuu käsitteellisen tason ymmärrys siitä mitä tarkoittaa kysyntä ja mitä tarjonta. Joten sitten koko ideologia jää vain lähinnä anarkistista retoriikkaa heitteleväksi hihhuloinniksi, kuten osuvasti kuvasit Blogissasi tätä.
Degrowth liikkeen ei siis missään tapauksessa pitäisi vastustaa talouskasvua, vaan heidän pitäisi vaatia sitä että yritysten liikevaihdosta puolet menee palkkakuluihin/veroihin ja puolet pääomakuluihin. Tämä optimoisi markkinoiden kysynnän. Tämä ei myöskään mitenkään vääristä markkinoita, koska se on sama kaikille markkinoiden toimijoille. Talousliberalismin valossa tätä ei siis voida kritisoida, vaan jos sitä vastustetaan, niin kyse on idealistisesta ja moralistisesta vastustamisesta.
Olet varmaan lukenut tuon tuoreimman blogikirjoitukseni, jonka linkkasin ensimmäisessä viestissäni, ja jossa siis selvitin ajatukseni perusteellisemmin.
Jos katsot vaikka wikipedia-artikkelia kapitalismista, niin ymmärrät sen olevan eri yhteyksissä eri tavoin käytetty termi, jossa yhdistyy pääoma ja "ismi" viitaten yhteiskunnalliseen aatteeseen. Ei ole mitenkään loogisesti pääteltävissä yhtä oikeaa käyttötarkoitusta termille, joten sinällään on epärelevanttia, että omit kapitalismin termin vain ja ainoastaan omaehtoiselle määritelmällesi.
Itse esimerkiksi olen käsittänyt kapitalismin aina aatteeseen ja yhteiskunnan lähtökohtiin liittyväksi termiksi, jolla kuvataan mahdollisuuksia omistusoikeuteen, ei suinkaan sitä, kuinka paljon näihin mahdollisuuksiin tartutaan (lähtökohta vs. lopputulos). En kuitenkaan jankkaisi tästä, koska termi on lähtöjään vain marxilaista retoriikkaa ja tarkoitushakuisesti käytetty milloin mitäkin varten.
Sen sijaan voi olla olennaisempaa keskustella siitä, mitä kuvaamasi tilanne tarkoittaisi käytännössä. No, markkinoilla kaikki tapahtuu vaihdannan ehdoilla. Ei mikään eliitti pääse ryöstämään ihmisiä pakottamalla niitä vastentahtoisiin sopimuksiin, ellei valtio sitten harjoita sosialisointeja ja interventioita eliitin hyväksi.
Se, että yhteiskunta olisi pääomavaltalinen on eri asia kuin että kaikki pääoma olisi keskittynyt yksiin käsiin. Yhtä lailla pääoma voi olla hajautunutta laajasti osuuskuntatoiminnan ja työntekijöille hajautuneiden osakkuuksien, omistettujen osakkeiden jne. kautta.
Esimerkiksi valtion harjoittamat pelastuspaketit pankeille lisäävät varmasti tuloeroja verrattuna siihen, että epäonnistuneet pankkiirit olisivat joutuneet maksamaan itse töhöilyistään ja veronmaksajien olisi annettu pitää rahansa.
Hienoa, jos olet lukenut Human Actionin puoleen väliin. Ei mikään kevyin kirja. Sitkeyttä toisen puoliskon kanssa! Ei von Mises ja itävaltalaiset kammoa matemaattisia tilastoja, vaan he lähinnä pyrkivät pitämään perusteostensa taloustieteen oppikirjan lähinnä arvovapaana teoreettisena viitekehyksenä taloudelliseen ajatteluun. Tärkeintä olisikin ymmärtää Human Actionia lukiessa, että hänen taloustieteensä ei ole normatiivista, tarkoitushakuista ja moraaliin liitettyä, vaan arvovapaata ja kuvaavaa. Taloustiede on työkalu, joka ei voi antaa päämääriä. Sitä voi soveltaa vasta, kun on päämäärä valittu. Päämäärät voivat olla erilaisia, ja täytyy myös varautua siihen, että pätevät taloustieteilijät saattavat olla eri mieltä siitä, miten eri välineet toimivat päämääristä riippumatta.
Tilastotutkimukset voivat antaa vain korrelaatioita, mutta eivät kausaalisuuksia. Siksi on hyvä lukea jotain kunnon taloustiedettä, joka selittää miten eri asiat kehittyvät oikeasti tilastojen takana. Taloustiede ilman kausaalisuuksien päättelemistä on noitatiedettä. Taloustiede ilman arkisia tutkimuskohteita on vain hyödyntämistään odottava teoreettinen viitekehys.
En löytänyt vastauslinkkiä Eila Jokimaan kijoitukseen joten vastaan nyt tämän viestin kautta:
En ole lukenut tuota kyseistä opusta, mutta huomauttaisin pari seikkaa:
a) Chomsky ei ensinnäkään pidä USAa demokratiana, vaan polyarkiana. USAa ei ole koskaan tarkoitettu enemmistön hallittavaksi, sillä puhdas demokratia James Maddisonin mielestä ei ollut toimiva systeemi omaisuudensuojan kannalta ajateltuna. Maddisonin filosofiaan kuului, että valtion ensisijainen rooli on suojella rikasta vähemmistöä enemmistön vallalta:
Demokratian varhaiset liberaalit oppi isät kuten John Stuart Mill ja Alexis Toqueville olivat myös samaa mieltä ,,mutta olivat huolestuneita ensisijaisesti liian rajoittamnattomasta enemmisitön vallasta.
Nämä ajatukset rajoitetusta liberaalista demokratiasta on jo aikoja sitten käytännössä haudattu sekä USA:n valtion politiikassa. Tietysti on todennäköistä että jäljelläolevat vähätkin enemmistövallan rajoitukset oat Chomnskystä liikaa. En ole Chomskyä juuri lukenut mutta missä Chomsky esittää selkesästi käsityksensä siitä millainen demokratian tai anarkosyndikalismin tulisi olla puhtaana polittisena instituutiona ? Demokratia instituutiona on eri asia kuin toiveet siitä millaisia hyviä seurauksia oikealla demokratialla tulisi olla.
" Landholders ought to have a share in the government, to support these invaluable interests, and to balance and check the other. They ought to be so constituted as to protect the minority of the opulent against the majority"
Siis Maddison on kuten tiedät pääsyyllinen USAn perustuslakiin.
Tuhon aikaanksityisoisuuen suoja koettiin tärkeimäksi vapausoikeudeksi eikä Madison olisi voinut kuvitellakkaan millaisen invaasion enemmistödemokratia tulee tekemään kaikkeen myös ihmisten yksityiselämään
ja sellaisiin henilökhtaisiin vapauksiin jotka olivat siloin itsestäänselviä.
USA:n perusstuslaki siis rajoittaa mielestäsi enemmisiön valtaa ?
b) Minä tunnen alkeellisesti Chomskyn ajattelua, mutta jopa minä tiedänn ei ole innostunut valtiosta tai keskittyneestä vallasta ylipäätänsä. Hän pitää kapitalismia fasistisena talousjärjestelmänä, jonka puitteissa todellinen demokratia ei voi toteutua:
Vallan keskittyneisyys ja sen hierarkkisuus ovat sinänsä kaksi eri asiaa.
Punakhmerien Kamputsea oli ääriesimerkki ei hierarkkisesta mutta äärimmäisen keskittyneestä diktatorisesta vallankäytöstä. Voidaan myös kuvitella erilaisia suoraan kansanvaltaan, neuvostovaltaan ja kansantuomioistuimiin perustuvia erilaisia fasistisia järjestelmiä jotka ovat niin suosittuja että etujoukon ei tarvitse vallassa pysyäkseen kieltä tällaisia kansanvallan elimiä kuin korkeintaan rajoittaa opposition toimintaa niissä. Näin tapahtui Neuvosto Venäjän alkuaikoina.
",,, Now, under capitalism we can't have democracy by definition. Capitalism is a system in which the central institutions of society are in principle under autocratic control. Thus, a corporation or an industry is, if we were to think of it in political terms, fascist; that is, it has tight control at the top and strict obedience has to be established at every level -- there's a little bargaining, a little give and take, but the line of authority is perfectly straightforward.
Tässä Chomsky rinnastaa korporaatioiden yksityisen vallankäytön poliittiseen fasismiin. Chomsky kuitenkin unohtaa taas että kaikki yhtiöiden monopolistinenkin valta on valtion niille vapaaehtoisesti antamaa. Oleellisinta tässä yhtiöiden fasistisuudessa tai sen puutteessa on se missä määrin tämä yhtiöiden toimintaa säätelevä valtio perustuu pakkovaltaan jo siinä että yhteiskuntasopimus ei ole vapaaehtoinen.
Voimme kuvitella että erilaisista kulttuurellisista syistä työn organisointi voi olla autoritaarista kuten esim. joissain japanilaisisia yhtiöissä tai joissain uskonnollisissa yhteisöissä mutta tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka pakkovaltainen valtio on.
Just as I'm opposed to political fascism, I'm opposed to economic fascism. I think that until major institutions of society are under the popular control of participants and communities, it's pointless to talk about democracy "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkosyndikalismi
En epäile etteivätkö anarkosyndikalistit aidosti pyrkisi suoraan kansanvaltaan, mutta suora kansanvalta sinänsä ei välttämättä merkitse
esim. sitä että paikallisyhteisöt tai mitkä tahansa vapaaehtoiset yhteisöt saisivat vapaasti päättää omista asioistaan tai edes vapaasti valita ylintä poliittista valtaa. Koko yhteiskunnan organisointi anarkosyndikalistisesti ei ole mahdollista ilman hyvin keskitettyä poliittista valtaa ja tämän vallan ylintä väkivaltamonopolia. Jos anarkosyndikalistisessa yhteiskunnassa syntyisi sovittamattomia eturistiriitoja, kuka olisi tällöin ylin suvereeni tuomari jollei tosiasiallinen väkivaltamonopoliaan käyttävä valtio ?
+ Jos vähänkään on tutustunut Maddisonin ohella esimerkiksi John Locken ajatteluun, niin sama ajatus valtion väkivaltamonopolista yksityisomaisuuden turvaajana toistuu.
Näin tietysti on mutta valtion väkivaltaluonne perustuu aina siihen missä määrin se on tai ei ole sopimuksellinen eikä siihen onko sen tehtävänä turvata yksityisomaisuutta tai vaikka sosialistista omistusta.
" Chomsky perustaa oletuksena niin sanottujen vapaan markkinatalouden toimimattomuudesta ilman valtiota historiallisiin tosiseikkoihin: kapitalistinen järjestelmä ei ole koskaan säilynyt ilman valtiota. Sen historiallinen kehityskulku on täysin sidoksissa vallan keskittymiseen moderneissa valtioissa. "
Modernit valtiot perustuivat itsevaltiuteen ja nykyään periaatteessa rajoittamattomaan ja sopimuksettomaan enemmistön ( ja/tai se edustajien) valtaan,,,mitä valtaa taloudellinen valta sitten käyttää hyväkseen. Tämänlaatuisen monopolistisen kapitalistisen vallan synty on siis ollut mahdollista vasta monopolistisen poliittisen vallan synnyn ja myötä.
Onko koskaan aikaisemmin kapitalisteilla ollut yhtä paljon etuoikeuksia kuin moderneissa demokratioissa ?
Kapitalismi tai mikään muukaan edes vapaaehtoinen instituutio tai yhteiskuntajärjestelmä ei voi säilyä ilman tosiasiallista väkivaltamonopolin omaavaa valtiota.
Tästä ei voi kuitenkaan johtaa sitä että kaikki valtion sujelemat instituutiot perustuisivat väkivaltaan tai olisivat jotenkin epäilyttäviä. Tätä ei Chomskykään väitä mutta ollakseen looginen hänen pitäisi väittää.
Taloudellisen kapitalismin, kapitalismi salaliittoeorian, markkinatalouden ja sopimustalouden eroihin palaan myöhemmin.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 44 kommenttia